Helvetinjärvi

Tänään halusimme tulla kertomaan yhdestä Suomen kauneimmasta kansallispuistosta, Helvetinjärvestä. Helvetinjärvi sijaitsee Pirkanmaan Ruovedellä kunnassa, ja se on perustettu jo vuonna 1982. Erikoisen tästä puistosta tekevät vanhat ja upeat rotkolaaksot, joita katsellessa ei voi muutakuin ihastua. Kalliojyrkänteet kohoavat korkeimmillaan jopa 180 – 210 metriä merenpinnan yläpuolelle. Aktiviteetteja Helvetinjärvellä on monenmoista, kuten esimerkiksi koko päivän pituiset patikkaretket luontopoluilla ja upeilla nähtävyyksillä maustettuna. Kävimme viettämässä päivän Helvetinjärvellä ja haluammekin kertoa tästä reissusta vielä tarkemmin.

suomen kansallispuisto

Kauniita luontopolkuja ja jylhiä rotkolaaksoja

Lähdimme Helvetinjärvelle jo aikaisin aamusta, jotta saisimme nauttia sen uskomattomista maisemista koko päivän. Kun pääsimme perille, jokainen meistä oli todella innoissaan tulevasta päivästä. Olimme pakanneet laukut täyteen evästä ja kelitkin olivat puolellamme. Helvetinjärvellä oli saatavilla erilaisia reittivaihtoehtoja, mutta valitsimme luontopoluista Helvetistä itään – luontopolun. Tämä oli poluista kaikista lyhyin, vain neljän kilometrin pituinen. Halusimme kuitenkin valita poluista kaikista helpoimman ja lyhyimmän, sillä halusimme myös säästää aikaa kuvien ottamiseen sekä maisemien ihailemiseen ylipäätänsä.

Lähdimme patikoimaan kohti luontopolkua, ja metsän rauhallinen tunnelma sai jokaiselle aikaan rennon ja autuaan olon. Mikäs sen parempaa kuin haistaa metsän tuoksu ja kuunnella luonnon erilaisia ääniä. Pysähdyimme välillä ottamaan kuvia metsästä ja erilaisista kasveista. Pian eteemme alkoi avartua se mitä olimme odottaneetkin, nimittäin kansallispuiston yksi rotkolaaksoista alkoi häämöttää edessämme. Näkymä oli uskomaton ja taianomainen. Kalliot olivat todella korkealla ja mikä sai tälle puistolle hyvin mahtipontisen vaikutelman.

Otimme paljon kuvia näistä päätähuimaavista näkymistä, ja jatkoimme tämän jälkeen matkaa. Pysähdyimme hetkeksi aikaa juttelemaan ja nauttimaan hiljaisuudesta suomaisemissa. Näimme erilaisia lintuja saimme niistäkin muutamia kuvia muistoksemme. Jatkoimme matkaa ja näimme upean, saateen elvyttämän vesiputouksen. Luontopoluilla tuli myös välillä vastaan erilaisia opastauluja, jotka olivat todella mielenkiintoisia ja opettavaisia. Opastauluista löytyi tietoa luonnosta sekä historiasta ylipäätänsä.

hel-järvi

Kiipeily jylhillä kallioilla

Pian pääsimme paikalle, jossa oli mahdollisuus kokeilla kiipeilyä Helvetinjärven korkeilla kallioilla. Melkein kaikki meistä uskalsivat kokeilla kiivetä sekä laskeutua näitä historillisia kallioita pitkin. Muut jotka eivät kiipeilystä niin paljon välittänyt, lähtivät kokeilemaan kalastusta järven rannalle. Kun kaikki olivat saaneet kokeilla jotakin aktiviteettia, lähdimme jatkamaan matkaa mahat kurnien – olihan pian jo päivällisaika.

Patikoidessamme hetken matkaa edessämme alkoi häämöttää tulentekopaikat ja päivätupa. Tämä oli onni, sillä olimme tässä vaiheessa päivää jo todella nälkäisiä. Purimme reppumme eväistä ja aloimme valmistamaan itsellemme päivällistä. Jotkut meistä kävivät poimimassa marjoja ja tutkimassa muita luonnonantimia. Sytytimme tulen nuotipaikalle, paistoimme makkaraa sekä söimme muita eväitämme. Tässä vaiheessa oli myös aika päivittää Facebook sekä muut sosiaaliset mediat. Kokeilimme myös pelata parit spinnit nettikasinolla, josta saimme pieniä voittojakin. Jos haluat myös kokeilla pyöritellä keloja nuotion äärellä, kannattaa tarkistaa tämä sivu.  Viivyimme nuotiopaikalla pitkän tovin, sillä tunnelma oli hyvin rentouttava. Pidimme pienen ruokalevon ja jatkoimme tämän jälkeen takaisin polulle odottaen innolla mitä seuraavaksi olisi tiedossa.

Pulahdus järveen

Hetken käveltyämme pääsimme vihdoin uimarantaan, johon jokainen meistä pääsi uimaan. Uiminen niin kauniissa ympäristössä oli ikimuistoista, sillä ympärillämme kohosivat vain korkeat kalliot ja järvi kimmelsi kilpaa auringon kanssa. Varsinaista uimarantaa Helvetinjärvellä ei ole, mutta tämä oli meille juuri sopiva. Vesi oli kylmää, mutta uimisen jälkeen oli todella virkeä ja raikas olo.

Uimisen jälkeen olikin aika vetää loppureitti. Monet meistä oli jo todella väsyneitä, mutta onneksi matka ei ollut enää pitkä. Ihastelimme kallioita ja maisemia viimeiseen asti, ja vihdoin maali alkoi häämöttää. Pääsimme perille, hiukan väsyneinä mutta kokeneempina. Olimme oppineet päivän aikana paljon kulttuurista ja luonnosta, sekä saimme paljon hyviä muistoja kuvien kera.